Forwarded from Keyralumma
#Guddina buliin kurnan zulhijjah qaburraa.
•Hojiin tokko rabbi biratti irra qulqulluu, ol'aanaa ta'ee argame hin jiru, akkasuma irra ajriin isaa guddaadhaa, kan gabrichi hojjetu, irra qulqulluu kan rabbi biratti ajrii guddaa, guyyaa kurnan zulhijjah kanarra.
•Caalaan hojii hojjetamu duniyaa guutuu keessa osoo jihaadaas ta'e, namicha yaabbi, qabeenyaa fi lubbuu isaatiin jihaadaaf baye, kan homaanu hin deebi'in kan achumatti shahiide yoo ta'e malee.
ما فضل أيام عشر ذي الحجة
ما العَمَلُ في أيَّامٍ أفْضَلَ منها في هذِه؟ قالوا: ولَا الجِهَادُ؟ قَالَ: ولَا الجِهَادُ، إلَّا رَجُلٌ خَرَجَ يُخَاطِرُ بنَفْسِهِ ومَالِهِ، فَلَمْ يَرْجِعْ بشيءٍ
•Hojiin tokko rabbi biratti irra qulqulluu, ol'aanaa ta'ee argame hin jiru, akkasuma irra ajriin isaa guddaadhaa, kan gabrichi hojjetu, irra qulqulluu kan rabbi biratti ajrii guddaa, guyyaa kurnan zulhijjah kanarra.
•Caalaan hojii hojjetamu duniyaa guutuu keessa osoo jihaadaas ta'e, namicha yaabbi, qabeenyaa fi lubbuu isaatiin jihaadaaf baye, kan homaanu hin deebi'in kan achumatti shahiide yoo ta'e malee.
ما فضل أيام عشر ذي الحجة
ما العَمَلُ في أيَّامٍ أفْضَلَ منها في هذِه؟ قالوا: ولَا الجِهَادُ؟ قَالَ: ولَا الجِهَادُ، إلَّا رَجُلٌ خَرَجَ يُخَاطِرُ بنَفْسِهِ ومَالِهِ، فَلَمْ يَرْجِعْ بشيءٍ
MALLATTOO LAAFINA IIMAANAA
KUTAA 1️⃣6️⃣FFAA
Kutaa 15ffaa dubbisuu Hubadhaa
✺ WALLAANSA DADHABINA
IIMAANAA
Odoo waa’ee wallaansaa haasa’uutti hin seenin dura qabxiilee tokko tokko dubbachuun gaariidha. Isaanis: namoonni warri qalbiin isaanii goguun itti dhaga’amu hedduun isaanii wallaansa alarraa barbaadu; furmaata ishee keessatti kan biraa irratti hirkachuu barbaadu. Garuu odoo matuma isaaniitiif of wallaanuu yaadanii ni danda’u turan.
Inni bu’uurri isa kana. Sababni isaas iimaanni hariiroo gidduu Rabbiitiifi gabrichaati. Kan armaan gadii keessatti
ergaalee sharii’aa tokko tokko kan namni Muslimaa erga Rabbirratti hirkateefi lubbuu isaa qabsoodhaaf qopheessee booda ittiin dadhabina iimaana isaa waldhaanuufi goggina
qalbii isaa dhabamsiisuu danda’utu jira.
0️⃣1️⃣ QUR’AANA RABBII KANA XIINXALUU:
Qur’aana guddaa isa Rabbiin ibsaa waan hundaafi nuura Rabbiin ittiin gabroota isaa abbaa fedhe qajeelchu godhee buuse kana xiinxaluu:
Isa keessa wallaansi guddaafi dawaan waa hojjatu jiraachuun shakkii homaa hin qabu. Rabbiin ol ta’e ni jedhe:
“Qur’aana irraa waan Mu’uminaaf wallaansaafi rahmata ta’e buufna.”
Kallattiin ittiin of wallaanan immoo xiinxaluufi gadi ilaaluudha. Ergamaan Rabbii ﷺ kitaaba Rabbii ni xiinxala
ture. Halkanis laylii salaataa isa deddeebisanii qara’u. Inumaayyuu halkan tokko keessa odoo salaatanuu aayata tokkicha kitaaba Rabbii irraa ta’e odoo deddeebisanuu utuu ishee hin dabrin bulan. Isheeni jecha Rabbii ol ta’ee kana:
إِنْ تُعَذِّبْهُمْ فَإِنَّهُمْ عِبَادُكَ وَإِنْتَغْفِرْ لَهُمْ فَإِنَّكَ أَنْتَ آلْعَزِيِزُ آلْحَكِيِمُ
“yoo isaan azzabdes (adabdes) isaan gabroota keeti; yoo isaaniif araaramtes dhugumatti ati injifataa ogeessa.”
(Almaa’idaa: 118).
Ergamaan Rabbii ﷺ Qur’aana ni xiinxalu turan; sana keessatti sadarkaa guddaa irra ga’anii turan. Ibn Hibbaan sahiiha isaa keessatti sanada gaariidhaan Axaa’i irraa gabaasee ni jedhe: aniifi Ubedullaa bin Umeer Aa’ishaa irra seennaan Ubeydullaah bin Umeer ni jedhe: ‘Ergamaa Rabbii ﷺ irraa waan baay’ee nama ajaa’ibsiisu kan argite nuuf himi.’ Ni boosse; sana booda ni jette: ‘halkan tokko salaataaf dhaabbatanii “yaa Aa’ishaa na dhiisi Rabbii koon gabbaraa” jedhan.‘ Nan jedhe: ‘wallaahii ani dhiheenya keetiifi waan si gammachiisun jaaladha. Ol ka’anii wuduu godhatan. Ergasii salaata sirnaan salaatan. Hanga inni sarbaa isaanii jiisu boo’an. Ammas hanga inni dachii jiisu
tokko boo’uu hin dhiifne. Bilaal salaata Subhii isaanitti himuu dhufe. Aluma isaanii boo’uu argu ‘yaa Ergamaa Rabbii odoo Rabbiin dilii kee irraa waan duraan dabreefi boodaas siif dhiisee jiruu boossaa?’ jedhe.’ Ni jedhaniin: “ani sila gabricha galateeffataa ta’uu hin fedhuu? Halkan edaa aayatoonni wahii narratti buuteetti; yaa badii nama isaan qara’ee hin xiinxalinii:
Uumuu samii fi dachii; wal bakka bu’uu halkanii fi guyyaa keessa warra qalbii qabaniif mallattooleetu jira. (Isaan) warra dhaabatanii taa’anii cinaacha isaanii irrattis Rabbiin faarsanii “yaa Gooftaa keenya! Ati kana taphaaf hin uumne qulqulloofte adaba ibiddaa irraas
nu baraari” jedhaa uumama samii fi dachii keessattis xiinxalanii dha.” (Aali Imraan: 190).
Silsilaa Sahiihaa keessa jira. Hadiisni kun aayatoota kana xiinxaluun dirqama akka ta’e akeeka.
Qur’aana keessa tawhiida wareega dinniina ahkaama oduu seenaa naamuusa haala gaariifi jijjiirama
isheen lubbuu adda addaa irratti fiduu dandeessutu jira. Akkasumas suuraan gariin kan suuraa biraa irra lubbuu
dinniinutu jira. Kana immoo jecha Ergamaa Rabbiitu ﷺ nu akeeka: “Suuraa Huudiifi warra ishee fafakkaatantu
harrii natti baase.” Inni kunis Silsilaa Sahiihaa keessa jira. Gabaasa biraatiin immoo “Huud Alwaaqi’aa Walmursalaatii Amma yatasaa’aluunaafi Izashamsu kuwwiratiitu harrii natti baafte.” Tirmiziitu gabaase.
Inni Silsilaa Sahiihaa keessas ni jira.
kutaa 17ffaan itti fufa inshaallaah...
KUTAA 1️⃣6️⃣FFAA
Kutaa 15ffaa dubbisuu Hubadhaa
✺ WALLAANSA DADHABINA
IIMAANAA
Odoo waa’ee wallaansaa haasa’uutti hin seenin dura qabxiilee tokko tokko dubbachuun gaariidha. Isaanis: namoonni warri qalbiin isaanii goguun itti dhaga’amu hedduun isaanii wallaansa alarraa barbaadu; furmaata ishee keessatti kan biraa irratti hirkachuu barbaadu. Garuu odoo matuma isaaniitiif of wallaanuu yaadanii ni danda’u turan.
Inni bu’uurri isa kana. Sababni isaas iimaanni hariiroo gidduu Rabbiitiifi gabrichaati. Kan armaan gadii keessatti
ergaalee sharii’aa tokko tokko kan namni Muslimaa erga Rabbirratti hirkateefi lubbuu isaa qabsoodhaaf qopheessee booda ittiin dadhabina iimaana isaa waldhaanuufi goggina
qalbii isaa dhabamsiisuu danda’utu jira.
0️⃣1️⃣ QUR’AANA RABBII KANA XIINXALUU:
Qur’aana guddaa isa Rabbiin ibsaa waan hundaafi nuura Rabbiin ittiin gabroota isaa abbaa fedhe qajeelchu godhee buuse kana xiinxaluu:
Isa keessa wallaansi guddaafi dawaan waa hojjatu jiraachuun shakkii homaa hin qabu. Rabbiin ol ta’e ni jedhe:
“Qur’aana irraa waan Mu’uminaaf wallaansaafi rahmata ta’e buufna.”
Kallattiin ittiin of wallaanan immoo xiinxaluufi gadi ilaaluudha. Ergamaan Rabbii ﷺ kitaaba Rabbii ni xiinxala
ture. Halkanis laylii salaataa isa deddeebisanii qara’u. Inumaayyuu halkan tokko keessa odoo salaatanuu aayata tokkicha kitaaba Rabbii irraa ta’e odoo deddeebisanuu utuu ishee hin dabrin bulan. Isheeni jecha Rabbii ol ta’ee kana:
إِنْ تُعَذِّبْهُمْ فَإِنَّهُمْ عِبَادُكَ وَإِنْتَغْفِرْ لَهُمْ فَإِنَّكَ أَنْتَ آلْعَزِيِزُ آلْحَكِيِمُ
“yoo isaan azzabdes (adabdes) isaan gabroota keeti; yoo isaaniif araaramtes dhugumatti ati injifataa ogeessa.”
(Almaa’idaa: 118).
Ergamaan Rabbii ﷺ Qur’aana ni xiinxalu turan; sana keessatti sadarkaa guddaa irra ga’anii turan. Ibn Hibbaan sahiiha isaa keessatti sanada gaariidhaan Axaa’i irraa gabaasee ni jedhe: aniifi Ubedullaa bin Umeer Aa’ishaa irra seennaan Ubeydullaah bin Umeer ni jedhe: ‘Ergamaa Rabbii ﷺ irraa waan baay’ee nama ajaa’ibsiisu kan argite nuuf himi.’ Ni boosse; sana booda ni jette: ‘halkan tokko salaataaf dhaabbatanii “yaa Aa’ishaa na dhiisi Rabbii koon gabbaraa” jedhan.‘ Nan jedhe: ‘wallaahii ani dhiheenya keetiifi waan si gammachiisun jaaladha. Ol ka’anii wuduu godhatan. Ergasii salaata sirnaan salaatan. Hanga inni sarbaa isaanii jiisu boo’an. Ammas hanga inni dachii jiisu
tokko boo’uu hin dhiifne. Bilaal salaata Subhii isaanitti himuu dhufe. Aluma isaanii boo’uu argu ‘yaa Ergamaa Rabbii odoo Rabbiin dilii kee irraa waan duraan dabreefi boodaas siif dhiisee jiruu boossaa?’ jedhe.’ Ni jedhaniin: “ani sila gabricha galateeffataa ta’uu hin fedhuu? Halkan edaa aayatoonni wahii narratti buuteetti; yaa badii nama isaan qara’ee hin xiinxalinii:
Uumuu samii fi dachii; wal bakka bu’uu halkanii fi guyyaa keessa warra qalbii qabaniif mallattooleetu jira. (Isaan) warra dhaabatanii taa’anii cinaacha isaanii irrattis Rabbiin faarsanii “yaa Gooftaa keenya! Ati kana taphaaf hin uumne qulqulloofte adaba ibiddaa irraas
nu baraari” jedhaa uumama samii fi dachii keessattis xiinxalanii dha.” (Aali Imraan: 190).
Silsilaa Sahiihaa keessa jira. Hadiisni kun aayatoota kana xiinxaluun dirqama akka ta’e akeeka.
Qur’aana keessa tawhiida wareega dinniina ahkaama oduu seenaa naamuusa haala gaariifi jijjiirama
isheen lubbuu adda addaa irratti fiduu dandeessutu jira. Akkasumas suuraan gariin kan suuraa biraa irra lubbuu
dinniinutu jira. Kana immoo jecha Ergamaa Rabbiitu ﷺ nu akeeka: “Suuraa Huudiifi warra ishee fafakkaatantu
harrii natti baase.” Inni kunis Silsilaa Sahiihaa keessa jira. Gabaasa biraatiin immoo “Huud Alwaaqi’aa Walmursalaatii Amma yatasaa’aluunaafi Izashamsu kuwwiratiitu harrii natti baafte.” Tirmiziitu gabaase.
Inni Silsilaa Sahiihaa keessas ni jira.
kutaa 17ffaan itti fufa inshaallaah...
Forwarded from Keyralumma
═══════════════
⊱Sa'iid Binu Zeeyid⊱
Kutaa 3️⃣ffaa ✍
Kutaa 2ffaa dubbisuu hubadhaa
Sahaboota warra jannataan gammachiifaman keessaa Tokko Kan tahe Seenaa
⊱Sa'iid Binu Zeeyid⊱
Awwaatamuu Kadhaa Sa’iid
Akka Hishaam ibnu Urwaa abbaa isaa Irraa nuu oddeessetti Arwaa intala Ureyis bulcha yeroo sanii Marwaan kan tahetti dhaquun “Sa’iid daangaa na dhiibe.” jechun himatte. Sa’iidis “dubbii (hadiisa) nabii s.a.w dhagahee akkamiin dachii isii fudha?.” jedhe. Marwaanis nabii s.a.w irraa maal dhagahe laata kan jedhu irraa “mee nabii s.a.w irraa maal dhagette?.” jedhee gaafateen. Sa’iidis ana ergamaa Rabbi s.a.w namni taakkuu takkallee dachii namaa dhiibe, guyyaa Qiyaamaa dachi turban irraa itti gad dooqeffama (itti fannifama) kan jedhu dhagahe.
Marwanis eega hadiisa irraa dhagehee “ani kana booddee ragaa takkallee sirra hin barbaadu.” jedheen dhugoomseen.
Sa’iidis akkana jechun intala isa himatte abaare ‹’Yaa rabbi yoo isiin ka kijibdu taate ija ishee ballessi. Dachee isheen naan falmite tana kessatti ajjeesi’’ Rabbinis akkuma giddu kiyyaa fi miidhamaa girdoon hin jiru jedhe waadaa guutee kadhaa isaa awwaatefi, ijji ishees badde osomaa dachee san keessa deemtu boolloma orruu san kessa buutee duute. Dachuma san keessatti awwaalamte.
Akka bektonni tokko tokko nuu odessanittis akka ani daanga itti hin dabriniragaa naf bahi jechunis kadhatee robni takkaahu akkasitti naannaha sani hin roobin roobee, dachee irraa biyyee dhiqee daangaa isheen itti falmite san ifatti baase dhugaa dubbatuu isaa dirree baase.
Karaa Rabbii Keessatti Duuluu
Sa’iid duula nabi Muhammad s.a.w dulee takkallee biraa hin hafne, duula badrii malee. Duula kanas faaydaa lubbuu ofii ykn sodaadhaf hin hafne. Hajaa Rasuulaatif s.a.w malee. Ergamaanis s.a.w Sa’iid hawwii duulaa qabaachuu fi ajaja isaatif qofa hafuu waan bekuuf boojus akkuma warra duulanitti qoodef.
Kutaa 4ffaan itti fufa inshaallaah....
⊱Sa'iid Binu Zeeyid⊱
Kutaa 3️⃣ffaa ✍
Kutaa 2ffaa dubbisuu hubadhaa
Sahaboota warra jannataan gammachiifaman keessaa Tokko Kan tahe Seenaa
⊱Sa'iid Binu Zeeyid⊱
Awwaatamuu Kadhaa Sa’iid
Akka Hishaam ibnu Urwaa abbaa isaa Irraa nuu oddeessetti Arwaa intala Ureyis bulcha yeroo sanii Marwaan kan tahetti dhaquun “Sa’iid daangaa na dhiibe.” jechun himatte. Sa’iidis “dubbii (hadiisa) nabii s.a.w dhagahee akkamiin dachii isii fudha?.” jedhe. Marwaanis nabii s.a.w irraa maal dhagahe laata kan jedhu irraa “mee nabii s.a.w irraa maal dhagette?.” jedhee gaafateen. Sa’iidis ana ergamaa Rabbi s.a.w namni taakkuu takkallee dachii namaa dhiibe, guyyaa Qiyaamaa dachi turban irraa itti gad dooqeffama (itti fannifama) kan jedhu dhagahe.
Marwanis eega hadiisa irraa dhagehee “ani kana booddee ragaa takkallee sirra hin barbaadu.” jedheen dhugoomseen.
Sa’iidis akkana jechun intala isa himatte abaare ‹’Yaa rabbi yoo isiin ka kijibdu taate ija ishee ballessi. Dachee isheen naan falmite tana kessatti ajjeesi’’ Rabbinis akkuma giddu kiyyaa fi miidhamaa girdoon hin jiru jedhe waadaa guutee kadhaa isaa awwaatefi, ijji ishees badde osomaa dachee san keessa deemtu boolloma orruu san kessa buutee duute. Dachuma san keessatti awwaalamte.
Akka bektonni tokko tokko nuu odessanittis akka ani daanga itti hin dabriniragaa naf bahi jechunis kadhatee robni takkaahu akkasitti naannaha sani hin roobin roobee, dachee irraa biyyee dhiqee daangaa isheen itti falmite san ifatti baase dhugaa dubbatuu isaa dirree baase.
Karaa Rabbii Keessatti Duuluu
Sa’iid duula nabi Muhammad s.a.w dulee takkallee biraa hin hafne, duula badrii malee. Duula kanas faaydaa lubbuu ofii ykn sodaadhaf hin hafne. Hajaa Rasuulaatif s.a.w malee. Ergamaanis s.a.w Sa’iid hawwii duulaa qabaachuu fi ajaja isaatif qofa hafuu waan bekuuf boojus akkuma warra duulanitti qoodef.
Kutaa 4ffaan itti fufa inshaallaah....
🔊KEYRAL-UMMA-TUBE:
🥀As wr wb 🥀
قال رسول الله "صلى الله عليه وسلم "التبسم في وجه اخيك صدقة *
✔️yoo Nama jaalattu agarte itti seeqadhu akka ati isa jaalattu haa beeku
✔️yoo Nama si waanyu/inaafisu agarte itti seeqadhu ati isa caaluu kee haa beeku
✔️yoo Nama kan sijibbu/diina kee agarte itti seeqadhu akka ati humna qabdu haa buukuu
✔️yoo Nama sin beeyne agarte itti seeqadhu hamtuu dhabuu fii kee haa beekuu
*قليل من يفهمها*
Hariiroo Hawaasa Waliin Qabdu Bareechuuf
↪️Naamusa gaarii dogoggora amananii fudhachuu dagaagsi.
↪️Dhibeen Ani nama dogoggora irraa bilisaa ta'e jedhu akka si hin hubne of eeggannoo godhi
↪️Beekumsa waa'ee naamusa gaarii irratti qabdu hundaa hojiitti hiiki (beekumsi beekumsummaa qofana ibaadaa ta'uu hin danda'u hanga hojiitti jijjiiramutti
👉@Keyralumma 👉@Keyralumma
🥀As wr wb 🥀
قال رسول الله "صلى الله عليه وسلم "التبسم في وجه اخيك صدقة *
✔️yoo Nama jaalattu agarte itti seeqadhu akka ati isa jaalattu haa beeku
✔️yoo Nama si waanyu/inaafisu agarte itti seeqadhu ati isa caaluu kee haa beeku
✔️yoo Nama kan sijibbu/diina kee agarte itti seeqadhu akka ati humna qabdu haa buukuu
✔️yoo Nama sin beeyne agarte itti seeqadhu hamtuu dhabuu fii kee haa beekuu
*قليل من يفهمها*
Hariiroo Hawaasa Waliin Qabdu Bareechuuf
↪️Naamusa gaarii dogoggora amananii fudhachuu dagaagsi.
↪️Dhibeen Ani nama dogoggora irraa bilisaa ta'e jedhu akka si hin hubne of eeggannoo godhi
↪️Beekumsa waa'ee naamusa gaarii irratti qabdu hundaa hojiitti hiiki (beekumsi beekumsummaa qofana ibaadaa ta'uu hin danda'u hanga hojiitti jijjiiramutti
👉@Keyralumma 👉@Keyralumma
Forwarded from Keyralumma
Forwarded from 𝔅𝔞𝔯𝔟𝔞𝔞𝔡𝔞𝔞 ℌ𝔞𝔮𝔞𝔞 via @Feysal_bot
Assalamualyeekum Worahamtullaahi wobarakaatuhu
kabajamtootaa obboleewwan muslimaa hundi kan hundee ykn bu'uura amantaa ofii baruu barbaaddan kunoo nutis barnootawwan hundee islaamaa tahan karaa gabaabinaan qabannee isiniif dhihaanne jirra isinis carraa kanatti fayyadamuun mata-dureewwan gaditti isiniif tarreessine kanarra tuquun Kottaa gahee keessan bahadhaa isiniin jenna.
🚸Barnoota Aqiidaa 🚸
🚸Barnoota Toohidaa 🚸
🚸Barnoota seenaa/siiraa 🚸
🚸Barnoota waa'ee iimaana🚸
🚸Barnoota Toowbaa 🚸
kabajamtootaa obboleewwan muslimaa hundi kan hundee ykn bu'uura amantaa ofii baruu barbaaddan kunoo nutis barnootawwan hundee islaamaa tahan karaa gabaabinaan qabannee isiniif dhihaanne jirra isinis carraa kanatti fayyadamuun mata-dureewwan gaditti isiniif tarreessine kanarra tuquun Kottaa gahee keessan bahadhaa isiniin jenna.
🚸Barnoota Aqiidaa 🚸
🚸Barnoota Toohidaa 🚸
🚸Barnoota seenaa/siiraa 🚸
🚸Barnoota waa'ee iimaana🚸
🚸Barnoota Toowbaa 🚸
═══════════════
⊱Sa'iid Binu Zeeyid⊱
Kutaa 4️⃣ffaa fi isa xumuraa ✍
Kutaa 3ffaa dubbisuu hubadhaa
Duulota inni gahee keessati taphate keessaa tokko duula yamruuki. Duula kana keessatti teessoo Kisraa fi Qeysari gargalchuu irratti Muslimoota wajjiin gahee guddaa taphate. Oduu guyyaa kana matuma isaatin akkana jechuun nuu oodesse ‘’Nuti gaafa duula yamruuk tilmaamni namaa 24000 ni taana ummatni ruumi immo 120,000 kuma dhibba tokkoofi digdama. Haala Ulfinni tarkaanfii isaanii gaara sossootu fakkaatuun, kan qeesotni dura isaanii masqala baatanii sagalee ol fuudhuun yoo jarri faarsan, waraanni duubaa jalaa qabaa, akka mandiisa roobaa sagalee nama rifachiisuun deemaa dhufan. Muslimootnis haalaa fi bay’inna isaanii arginaan onneen isaanii sodaan liqimfamte.
Abu Ubeydaa Ibnu Jarrah ajajaa waraana muslimtotaa kan yeroo sanii ka tahe. ka’ee dhaabbatuun “Yaa gabroottan Rabbbii, Rabbiif tumsaa Rabbiin isiniif tumsaa, faana teessaniinis gadi dhaabadhaa yaa gabroottani Rabbii, obsaa, obsi kuffaararraa nagaa nama baasti jaalala Rabbii namaaf argamisiifti. Qaanii (eyibii) jalaa nama baasiti. Eeboo keessanis kurfeeffadhaa, gaachana keessanin dayadhaa, lubbuu keessan keessatti faaruu Rabbii malee waan biraa hin dubbatinaa hamma ani isin ajajutti.” jechun waraana isaa keessatti onnee uumee. Yeroma kana gurbaan tokko hiriira waraanaa keessaa bahee, “yaa Abbaa Ubeeydaa Ani shahidurratti muradheetin jiraa, waan jaalallee keetti siif himu waan dhaamattu qabdaa? Jedheen. Innis ee nin qaba! salaamtaa kiyyaaf kan Muslimtootaa nurraa geessi. Itti ansun yaa ergamaa Rabbii s.a.w nuti arginee jirraa, waan Rabbiin waadaa nuuf seene.” jedheen. Mucaan kun akkuma ergaa fudhateen kophaa isaa seeyfii luqqifatee waraana keessaa bahuu arginaan aniis bararee fuul dura warana kaafiraatti jilbifadhee bakka qabadhee eboo darbadhee goota ruumi kan duraa akkuma ajjeeseen. Rabbiin sodaa onnee tiyya kessaa dhabamsiisee, diina fixuu irratti utaalee ummatni muslimaas na duubaan itti fiigee haala kanaan Rabbiin tumsa nuuf godhee ruumin cabsine jedhe.
Du’a Sa’iid
Hanga Rabbiin isaaf qoode jiraatee, rizqiin isaa dachii irraa dhumnaan sahaabdichi gootummaa fi arjummaan islaamummaa babaldhisuu keessatti gumaacha guddaa godhe, leenci leenca qureeyshaa Amiiraa Mu’umintootaa Umariin islaamummaa keessatti fakkeenya amanuu ta’eef, jiruu isaa Rabbiif jiraatee gaafa umriin isaa 70 hijraa irraa wagga 50 ykn 51 tti bakka aqiiq jedhamutti addunyaa irraa gara jannata Rabbii, gama mana isaa kan kophaatitti gama jaalalleedhan isaatti godaane. Reeffa isaa gara Madiinaa fidanii akkuma inni jiruu isaa keessatti amantii islaamaa kabaje, Rabbiinis isa kabajee reeffa isaa Sa’ad binu Abii waqqaas dhiqee Abdallah Ibnu Umar wajjiin qabrii kaahanii geggeessan.
⊱Sa'iid Binu Zeeyid⊱
Kutaa 4️⃣ffaa fi isa xumuraa ✍
Kutaa 3ffaa dubbisuu hubadhaa
Duulota inni gahee keessati taphate keessaa tokko duula yamruuki. Duula kana keessatti teessoo Kisraa fi Qeysari gargalchuu irratti Muslimoota wajjiin gahee guddaa taphate. Oduu guyyaa kana matuma isaatin akkana jechuun nuu oodesse ‘’Nuti gaafa duula yamruuk tilmaamni namaa 24000 ni taana ummatni ruumi immo 120,000 kuma dhibba tokkoofi digdama. Haala Ulfinni tarkaanfii isaanii gaara sossootu fakkaatuun, kan qeesotni dura isaanii masqala baatanii sagalee ol fuudhuun yoo jarri faarsan, waraanni duubaa jalaa qabaa, akka mandiisa roobaa sagalee nama rifachiisuun deemaa dhufan. Muslimootnis haalaa fi bay’inna isaanii arginaan onneen isaanii sodaan liqimfamte.
Abu Ubeydaa Ibnu Jarrah ajajaa waraana muslimtotaa kan yeroo sanii ka tahe. ka’ee dhaabbatuun “Yaa gabroottan Rabbbii, Rabbiif tumsaa Rabbiin isiniif tumsaa, faana teessaniinis gadi dhaabadhaa yaa gabroottani Rabbii, obsaa, obsi kuffaararraa nagaa nama baasti jaalala Rabbii namaaf argamisiifti. Qaanii (eyibii) jalaa nama baasiti. Eeboo keessanis kurfeeffadhaa, gaachana keessanin dayadhaa, lubbuu keessan keessatti faaruu Rabbii malee waan biraa hin dubbatinaa hamma ani isin ajajutti.” jechun waraana isaa keessatti onnee uumee. Yeroma kana gurbaan tokko hiriira waraanaa keessaa bahee, “yaa Abbaa Ubeeydaa Ani shahidurratti muradheetin jiraa, waan jaalallee keetti siif himu waan dhaamattu qabdaa? Jedheen. Innis ee nin qaba! salaamtaa kiyyaaf kan Muslimtootaa nurraa geessi. Itti ansun yaa ergamaa Rabbii s.a.w nuti arginee jirraa, waan Rabbiin waadaa nuuf seene.” jedheen. Mucaan kun akkuma ergaa fudhateen kophaa isaa seeyfii luqqifatee waraana keessaa bahuu arginaan aniis bararee fuul dura warana kaafiraatti jilbifadhee bakka qabadhee eboo darbadhee goota ruumi kan duraa akkuma ajjeeseen. Rabbiin sodaa onnee tiyya kessaa dhabamsiisee, diina fixuu irratti utaalee ummatni muslimaas na duubaan itti fiigee haala kanaan Rabbiin tumsa nuuf godhee ruumin cabsine jedhe.
Du’a Sa’iid
Hanga Rabbiin isaaf qoode jiraatee, rizqiin isaa dachii irraa dhumnaan sahaabdichi gootummaa fi arjummaan islaamummaa babaldhisuu keessatti gumaacha guddaa godhe, leenci leenca qureeyshaa Amiiraa Mu’umintootaa Umariin islaamummaa keessatti fakkeenya amanuu ta’eef, jiruu isaa Rabbiif jiraatee gaafa umriin isaa 70 hijraa irraa wagga 50 ykn 51 tti bakka aqiiq jedhamutti addunyaa irraa gara jannata Rabbii, gama mana isaa kan kophaatitti gama jaalalleedhan isaatti godaane. Reeffa isaa gara Madiinaa fidanii akkuma inni jiruu isaa keessatti amantii islaamaa kabaje, Rabbiinis isa kabajee reeffa isaa Sa’ad binu Abii waqqaas dhiqee Abdallah Ibnu Umar wajjiin qabrii kaahanii geggeessan.
Forwarded from Keyralumma
☞DHUGAA QABACHUUN ISINIRRA HAA JIRAATU
Rasuulli ﷺ akkana Jedhan:
“Dhugaa qabachuun
isinirra haa jiraatu, dhugaan gara waan gaariitti nama
qajeelcha, wanti gaariin immoo gara Jannataatti nama
qajeelcha, namni tokko eeggatee dhugaa dubbachuu
hin dhiisu hanga Rabbi biratti (siddiiq) abbaa dhugaa
jedhamee maqaan isaa barreeffamutti’’
⦅Bukharii fi Muslimtu Gabaase⦆
⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴
֍ՏᎻᎪᎡᎬ֍ՏᎻᎪᎡᎬ֍
⊱⊳⊱⊳𝖩♡𝖨Ν⊲⊰⊲
Rasuulli ﷺ akkana Jedhan:
“Dhugaa qabachuun
isinirra haa jiraatu, dhugaan gara waan gaariitti nama
qajeelcha, wanti gaariin immoo gara Jannataatti nama
qajeelcha, namni tokko eeggatee dhugaa dubbachuu
hin dhiisu hanga Rabbi biratti (siddiiq) abbaa dhugaa
jedhamee maqaan isaa barreeffamutti’’
⦅Bukharii fi Muslimtu Gabaase⦆
⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴
֍ՏᎻᎪᎡᎬ֍ՏᎻᎪᎡᎬ֍
⊱⊳⊱⊳𝖩♡𝖨Ν⊲⊰⊲
MALLATTOO LAAFINA IIMAANAA
KUTAA 1️⃣7️⃣FA
Ku.16fa dubisu Hubadha
✺ WALLAANSA DADHABINA
IIMAANAA
Sababa dhugaa iimaanaafi dirqamoolee gurguddaa kan ulfina isheetiin qalbii
Ergamaa Rabbii ﷺ guuttee rifeensa isaaniitiifi gogaa isaanii irratti mul’ate waan of keessaa qabduuf Ergamaa Rabbii ﷺ arreessite Innis Akkuma ajajamtetti gadi dhaabbadhu warri
si wajjin toobatanillee gadi haa dhaabatanu ken jedhuudha.
Sahaabonni Ergamaa Rabbiis ﷺ Qur’aana ni qara’u ni xiinxalu ittiin jijjiiramu turan Abuu Bakriin nama gaddu qalbii laafaa ture yeroo namoota salaachise haasaa Rabbii qara’e lubbuu isaa boo’icha irraa to’achuu hin danda’u Umar jecha Rabbii ol ta’ee kan adabbiin
Rabbii keetii ni dhufa wanti isa deebisu tokkollee hin jiru jedhu qara’uudhaan dhukkubsate Yeroo jecha Rabbiin waa’ee Ya’aquub irraa dubbate qara’u akkaan boo’uun isaa duuba saffii hedduutiin dhaga’ame ani yaaddoofi gadda kiyyas
Rabbuma qofattin himadha Usmaan immoo ni jedhe odoo qalbiin keenya qulqullooftee silaa Qur’aana Rabbii
irraa hin quuftu ture Inni miidhamaa shahiida ta’e dhiigni isaa mus-hafa isaa irratti dhangalaafamee ajjeefame
Ayyuub irraa odeeffamee ni jedhe Sa’iid bin Jubeeriin aayatattii kana yeroo digdamii wahi deddeebisuun dhaga’e guyyaa isa keessa gama Rabbii deebifamtanu sodaadhaa Isheen dhuma aayata Qur’aana irraa buuteeti Inni aayatattii guutus sana booda lubbuun hunduu odoo hin miidhamin mindaa guutamtee kennamti jedha Ibraahiim bin Bashaar ni jedhe aayatattiin isheen Aliyyi bin Al-Fudeel ishee qara’aa du’e odoo yeroo ibidda irra dhaabamanii yaa badii keenya odoo deebifamnee aayata Rabbii keenyaa kijibsiisuu dhiifnee hawwina jedhan sana argitee waan nama naasisu argita kan jedhu keessatti du’e Ani namoota isarratti salaatan keessaa tokkon ture Inumaayyuu sujuuda tilaawaa birattis ijjannoo addaa qabu turan Isaan keessaa tokko seenaa namicha jecha Rabbii haala boo’aniin lafee areeda isaanii irratti sujuuda bu’u sodaa beekumsa qabdus isaaniif dabala qara’ee sujuuda tilaawaa bu’ee ergasii lubbuu isaa komatee kunillee sujuudaa! Eessa jiraree boo’ichi? jedhe.
Wanti guddaan xiinxalamu fakkeenyowwan Qur’aanni kaa’e xiinxaluudha Sababni isaas Rabbiin yeroo fakkeenya Qur’aana keessatti nuuf godhu isa xiinxaluufi yaadachuutti nu waame Ni jedhe Rabbiin namootaaf
akka isaan gorfamaniif jecha fakkeenyowwan ibsa.
Salafa irraa namni tokko fakkeenya Qur’aanaa wahii xiinxalee hiikti isaa isaaf galuu dide Ni boo’e Maaltu si
boossisa jechuu gaafatame Innis Rabbiin ol ta’e ni jedhe fakkeenyota kana namootaaf ibsina kan ishee hubate beektota malee hin jiru Al-Ankabuut43
Ani immoo fakkeenyicha hin hubanne beekaa miti jechuudha. Beekumsi kiyya na jalaa baduudhaanin boo’e.
Rabbiin Qur’aana keessatti fakkeenyota baay’ee nuuf ibseera Isaanis Rabbiin fakkii nama ibidda qabsiisee fakkii nama waan hin dhageenyetti lallabuu fakkii firii ishee sootalloo qalqalloo firii baatu torba biqilchitee fakkeenya saree arraba isaa gadi baasuu harree kitaabota gurguddaa baatuu titiisa birbirooftee fakkeenya jaamaatiifi duudaa argaafi dhaga’aa fakkeenya daaraa isa qilleensi itti baay’atee muka gaarii muka badduu
bishaan samii irraa bu’uu fakkii foddaa ishee ifti keessa jiruu qabrichi to’atamaa isa waan tokko irrattuu dandeettii hin qabne namicha gabricha isa keessatti warri horate waliif hin galleefi kan biroollee Rabbiin fakkeenya godhe
Walumaa galatti kaayyoon jiru gara aayatoota fakkeenya godhanii deebi’anii ilaaluufi itti xiyyeeffachuudha.
Ibn Alqayyim waan Muslimni gogina qalbii isaa Qur’aanaan wallaanuuf godhuun irra jiru cuunfee ni jedhe kan kana lamaan to’atu waa lama tokkoffaan qalbii kee biyya addunyaa kana irraa buqqiftee biyya aakhiraa
keessa qubsiifta sana booda hunda isaatiinuu gara hiika Qur’aanaa waan isa irraa baafatamu isa xiinxaluu waan isarraa fedhamu hubachuu maaliif akka bu’e aayata hunda irraayyuu gahee kee fudhachuufi ishee geessitee dhukkuba qalbii keetii irra kaa’uutti gara galta Aayanni kun yeroo dhaqxee dhukkuba qalbii irra buute qalbichi eeyyama Rabbiitiin ni fayya.
kut.18fan itti fufa I.A.h...
KUTAA 1️⃣7️⃣FA
Ku.16fa dubisu Hubadha
✺ WALLAANSA DADHABINA
IIMAANAA
Sababa dhugaa iimaanaafi dirqamoolee gurguddaa kan ulfina isheetiin qalbii
Ergamaa Rabbii ﷺ guuttee rifeensa isaaniitiifi gogaa isaanii irratti mul’ate waan of keessaa qabduuf Ergamaa Rabbii ﷺ arreessite Innis Akkuma ajajamtetti gadi dhaabbadhu warri
si wajjin toobatanillee gadi haa dhaabatanu ken jedhuudha.
Sahaabonni Ergamaa Rabbiis ﷺ Qur’aana ni qara’u ni xiinxalu ittiin jijjiiramu turan Abuu Bakriin nama gaddu qalbii laafaa ture yeroo namoota salaachise haasaa Rabbii qara’e lubbuu isaa boo’icha irraa to’achuu hin danda’u Umar jecha Rabbii ol ta’ee kan adabbiin
Rabbii keetii ni dhufa wanti isa deebisu tokkollee hin jiru jedhu qara’uudhaan dhukkubsate Yeroo jecha Rabbiin waa’ee Ya’aquub irraa dubbate qara’u akkaan boo’uun isaa duuba saffii hedduutiin dhaga’ame ani yaaddoofi gadda kiyyas
Rabbuma qofattin himadha Usmaan immoo ni jedhe odoo qalbiin keenya qulqullooftee silaa Qur’aana Rabbii
irraa hin quuftu ture Inni miidhamaa shahiida ta’e dhiigni isaa mus-hafa isaa irratti dhangalaafamee ajjeefame
Ayyuub irraa odeeffamee ni jedhe Sa’iid bin Jubeeriin aayatattii kana yeroo digdamii wahi deddeebisuun dhaga’e guyyaa isa keessa gama Rabbii deebifamtanu sodaadhaa Isheen dhuma aayata Qur’aana irraa buuteeti Inni aayatattii guutus sana booda lubbuun hunduu odoo hin miidhamin mindaa guutamtee kennamti jedha Ibraahiim bin Bashaar ni jedhe aayatattiin isheen Aliyyi bin Al-Fudeel ishee qara’aa du’e odoo yeroo ibidda irra dhaabamanii yaa badii keenya odoo deebifamnee aayata Rabbii keenyaa kijibsiisuu dhiifnee hawwina jedhan sana argitee waan nama naasisu argita kan jedhu keessatti du’e Ani namoota isarratti salaatan keessaa tokkon ture Inumaayyuu sujuuda tilaawaa birattis ijjannoo addaa qabu turan Isaan keessaa tokko seenaa namicha jecha Rabbii haala boo’aniin lafee areeda isaanii irratti sujuuda bu’u sodaa beekumsa qabdus isaaniif dabala qara’ee sujuuda tilaawaa bu’ee ergasii lubbuu isaa komatee kunillee sujuudaa! Eessa jiraree boo’ichi? jedhe.
Wanti guddaan xiinxalamu fakkeenyowwan Qur’aanni kaa’e xiinxaluudha Sababni isaas Rabbiin yeroo fakkeenya Qur’aana keessatti nuuf godhu isa xiinxaluufi yaadachuutti nu waame Ni jedhe Rabbiin namootaaf
akka isaan gorfamaniif jecha fakkeenyowwan ibsa.
Salafa irraa namni tokko fakkeenya Qur’aanaa wahii xiinxalee hiikti isaa isaaf galuu dide Ni boo’e Maaltu si
boossisa jechuu gaafatame Innis Rabbiin ol ta’e ni jedhe fakkeenyota kana namootaaf ibsina kan ishee hubate beektota malee hin jiru Al-Ankabuut43
Ani immoo fakkeenyicha hin hubanne beekaa miti jechuudha. Beekumsi kiyya na jalaa baduudhaanin boo’e.
Rabbiin Qur’aana keessatti fakkeenyota baay’ee nuuf ibseera Isaanis Rabbiin fakkii nama ibidda qabsiisee fakkii nama waan hin dhageenyetti lallabuu fakkii firii ishee sootalloo qalqalloo firii baatu torba biqilchitee fakkeenya saree arraba isaa gadi baasuu harree kitaabota gurguddaa baatuu titiisa birbirooftee fakkeenya jaamaatiifi duudaa argaafi dhaga’aa fakkeenya daaraa isa qilleensi itti baay’atee muka gaarii muka badduu
bishaan samii irraa bu’uu fakkii foddaa ishee ifti keessa jiruu qabrichi to’atamaa isa waan tokko irrattuu dandeettii hin qabne namicha gabricha isa keessatti warri horate waliif hin galleefi kan biroollee Rabbiin fakkeenya godhe
Walumaa galatti kaayyoon jiru gara aayatoota fakkeenya godhanii deebi’anii ilaaluufi itti xiyyeeffachuudha.
Ibn Alqayyim waan Muslimni gogina qalbii isaa Qur’aanaan wallaanuuf godhuun irra jiru cuunfee ni jedhe kan kana lamaan to’atu waa lama tokkoffaan qalbii kee biyya addunyaa kana irraa buqqiftee biyya aakhiraa
keessa qubsiifta sana booda hunda isaatiinuu gara hiika Qur’aanaa waan isa irraa baafatamu isa xiinxaluu waan isarraa fedhamu hubachuu maaliif akka bu’e aayata hunda irraayyuu gahee kee fudhachuufi ishee geessitee dhukkuba qalbii keetii irra kaa’uutti gara galta Aayanni kun yeroo dhaqxee dhukkuba qalbii irra buute qalbichi eeyyama Rabbiitiin ni fayya.
kut.18fan itti fufa I.A.h...
Telegram
🔊KEYRAL-UMMA-TUBE
MALLATTOO LAAFINA IIMAANAA
KUTAA 1️⃣6️⃣FFAA
Kutaa 15ffaa dubbisuu Hubadhaa
✺ WALLAANSA DADHABINA
IIMAANAA
Odoo waa’ee wallaansaa haasa’uutti hin seenin dura qabxiilee tokko tokko dubbachuun gaariidha. Isaanis: namoonni warri qalbiin isaanii goguun itti…
KUTAA 1️⃣6️⃣FFAA
Kutaa 15ffaa dubbisuu Hubadhaa
✺ WALLAANSA DADHABINA
IIMAANAA
Odoo waa’ee wallaansaa haasa’uutti hin seenin dura qabxiilee tokko tokko dubbachuun gaariidha. Isaanis: namoonni warri qalbiin isaanii goguun itti…
Forwarded from Keyralumma
JAALALA QUR’AANAA RABBIIN NUUF HAA
KENNUU !!
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Yeroo Qur’aana Rabbi qara’ataani fi haffazataan kan
asiin gadii niyyadha:-
1. Jaalala Rabbiitii fi Rasuulaa (SAW) argachuu
niyyadha
2. Aayata takka baratuun Gaalaa fii qabeenya biraa
kan isatti qixxaayu argachuu caala
3. Mataa mataa Harfii (qubee) Qur’aanaatiin
sawaaba (keyrii) 10 argachuu niyyadha
4. Qur’aanni guyyaa Qiyaamaa akka ragaa nuuf bahu
niyyadha
5. Rabbiin sababa isaatiin sadarkaa keenya akka
olfuudhu niyyadha
6. Qur’aanni haada Rabbii qajeelluma namaatiif
samii
irraa gara dacheetitti gad dheereffame waan taheef
jallinnaa fi badiinsa irraa sababa isaatiin Rabbiin
najaa
(nagaha) nubaasuu niyyadha
7. Qur’aanni ifaa dacheeti,
8. Namni qur’aana baratee barsiise caalaa namaa
waan taheef, isaan irraa tahuu niyyadha
9. Malaa’ikaa qulqulluu tahan woliin tahuu niyyadha
10. Namni qur’aana qara’u umrii jaletti
(manguddoomee xiqqeennatti ) deebi’uu dhabuu
niyyadha
11. Taaja (faaya) tasgabbiitii fi kabajaa Rabbiin na
uffisuu. Rabbiin narraa jaalatuu niyyadha
12. Haadhaa fi Abbaa kiyya Rabbiin taaja (faaya)
Jannataa nuura irraa tahe uffisuu niyyyadha
13. Worri Qur’aanaa; namoota Rabbii kan kophaa
(keessoo) isaa waan tahaniif isaan irraa tahuu
niyyadha
14. Sababa Qur’aana qara’uu kiyyaatiin ibidda irraa
akka najaa nubaasu niyyadha
Waan barreeffama keeyrii kana dubbiftaniif galanni
keessan Jannata haa tahu.
Rabbiin ija keeyrii hojjattu hunda isii ibidda
jahaannam jalaa haa baasu.
Amiin yaa Rabbii
KENNUU !!
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Yeroo Qur’aana Rabbi qara’ataani fi haffazataan kan
asiin gadii niyyadha:-
1. Jaalala Rabbiitii fi Rasuulaa (SAW) argachuu
niyyadha
2. Aayata takka baratuun Gaalaa fii qabeenya biraa
kan isatti qixxaayu argachuu caala
3. Mataa mataa Harfii (qubee) Qur’aanaatiin
sawaaba (keyrii) 10 argachuu niyyadha
4. Qur’aanni guyyaa Qiyaamaa akka ragaa nuuf bahu
niyyadha
5. Rabbiin sababa isaatiin sadarkaa keenya akka
olfuudhu niyyadha
6. Qur’aanni haada Rabbii qajeelluma namaatiif
samii
irraa gara dacheetitti gad dheereffame waan taheef
jallinnaa fi badiinsa irraa sababa isaatiin Rabbiin
najaa
(nagaha) nubaasuu niyyadha
7. Qur’aanni ifaa dacheeti,
8. Namni qur’aana baratee barsiise caalaa namaa
waan taheef, isaan irraa tahuu niyyadha
9. Malaa’ikaa qulqulluu tahan woliin tahuu niyyadha
10. Namni qur’aana qara’u umrii jaletti
(manguddoomee xiqqeennatti ) deebi’uu dhabuu
niyyadha
11. Taaja (faaya) tasgabbiitii fi kabajaa Rabbiin na
uffisuu. Rabbiin narraa jaalatuu niyyadha
12. Haadhaa fi Abbaa kiyya Rabbiin taaja (faaya)
Jannataa nuura irraa tahe uffisuu niyyyadha
13. Worri Qur’aanaa; namoota Rabbii kan kophaa
(keessoo) isaa waan tahaniif isaan irraa tahuu
niyyadha
14. Sababa Qur’aana qara’uu kiyyaatiin ibidda irraa
akka najaa nubaasu niyyadha
Waan barreeffama keeyrii kana dubbiftaniif galanni
keessan Jannata haa tahu.
Rabbiin ija keeyrii hojjattu hunda isii ibidda
jahaannam jalaa haa baasu.
Amiin yaa Rabbii
الســـــــــــــــــــــــــــلام عليــــــــــــــــــــــــــــكم
ورحمة الله وبــركاتـــــــــــــــــــــــــــــه
═══════════════
⊱Abu Ubeeydaa Binu jarrah⊱
Kutaa 1️⃣ffaa✍
Sahaboota warra jannataan gammachiifaman keessaa
Tokko Kan tahe Seenaa
⊱Abu Ubeeydaa Binu jarrah⊱
“Ummata hundaafuu/cufaafuu nama amanamaatu/amanamattu jira, amanamaan ummata kiyyaas Abu Ubeeyda binu Jarraahiiti.” jedhe nabi Muhammad s.a.w
Bareedaa fi ifa fuulaa, kan laaluuf nama harkisu, kan qaama qal’aa, kan dhaabbannaa dheeraa, kan fuulli isaa gad qajeelaa fi qal’aa, kan ijji yoo isa laaltu gammaddu, kan lubbuun isa arguun qofa bohartu, kan onneen yoo isa argitu tasgabbii argattu, kan hedduu qaanfatuu fi gadi uf-qabu, nama amala salphaa kan fuula bashaashaa, kan yeroo haalli jajjaboon argame haala fi amala isaa hunda lafa kaawwatee akka leencaatti utaalu, kan fuulli isaa akka bakkalcha urjiitti ifu, irra caalaa amanamaa ummta Muhammad s.a.w, Innis Aamir binu Abdallah binu Jarraah al-fihiruyyu al-qureyshiyyu dha.
Ta’ullee garuu Aamir Binu Abdallaah kun, maqaan isaa kan cooraa fi kan ittiin hedduuu hordoftoota amantii Islaamaaa biratti beekkamuun “Abu Ubeeydaa Binu Jarraah.” jedhameeti. Abdallah ilma Umaris baredinaafi amala Abu-ubeeydaan ummata Qureyishii biratti qabu akkana jechuun faarseen “Namni sadi Qureyishi keessaa irra bareedoo fuulaa, irraa gaarii amala fi irraa qaanfatoo namaati. Yoo siin hasawan kan sitti hin kijiibne, yoo itti haasofte kan si hin kijibsiifneedha. Isaanis Abbaa Bakri, Usmaan binu Affaan fi Abu Ubeeydaadha.”
Akkaa Abdalla ilmi Umar nuuf odeessetti; tarree nama malaa’ikaan irraa qaanfattuu (Usmaan binu affaan) fi erga Anbiyootaati fi Rusultootaatti nama imaana qabaachuun, sadarkaa duraa qabate (Abbaabakri) wajjiin isa hiriirseen.
Abu Ubeeydaan erga Abaa Bakarii islaamahee booda guyya lama turee islaamawun, warroota dura mi’aa islaamummaa dhandhamanii bu’uura islaamaa tahan keessaa tokkodha.
Akkuma mi’aa islaamummaa ergamaa Rabbii s.a.w irraa dhandhamee, Qureyishotarahis hokkorsaa fi dararaa warroota duraa, kan akka Bilaal wajjin cinqii namni tokko erga gaafa islamummaan ife irraa, hanga guyyaa har’aattii hin dhandhamin dhandhamuun, dararaa guddinni isii Gaara uhuditti madaaltu itti obsuun, amantii islaamaa dhiiga isaanitin utubaa dhaaban.
Dararaan inni islaamummaa keessatti dararame, wanta herreegdon herreegu hin dandenne, tan sammuun namaa ni taha jettee hin eegne, tan yeroo dubbatan arrabatti ulfaattu, tan onnee namaa laalessitu dhandhamuun, qaamaa fi lubbuu isaa aarsaa godhe.
Kutaa 2ffaan itti fufa inshaallaah.....
ورحمة الله وبــركاتـــــــــــــــــــــــــــــه
═══════════════
⊱Abu Ubeeydaa Binu jarrah⊱
Kutaa 1️⃣ffaa✍
Sahaboota warra jannataan gammachiifaman keessaa
Tokko Kan tahe Seenaa
⊱Abu Ubeeydaa Binu jarrah⊱
“Ummata hundaafuu/cufaafuu nama amanamaatu/amanamattu jira, amanamaan ummata kiyyaas Abu Ubeeyda binu Jarraahiiti.” jedhe nabi Muhammad s.a.w
Bareedaa fi ifa fuulaa, kan laaluuf nama harkisu, kan qaama qal’aa, kan dhaabbannaa dheeraa, kan fuulli isaa gad qajeelaa fi qal’aa, kan ijji yoo isa laaltu gammaddu, kan lubbuun isa arguun qofa bohartu, kan onneen yoo isa argitu tasgabbii argattu, kan hedduu qaanfatuu fi gadi uf-qabu, nama amala salphaa kan fuula bashaashaa, kan yeroo haalli jajjaboon argame haala fi amala isaa hunda lafa kaawwatee akka leencaatti utaalu, kan fuulli isaa akka bakkalcha urjiitti ifu, irra caalaa amanamaa ummta Muhammad s.a.w, Innis Aamir binu Abdallah binu Jarraah al-fihiruyyu al-qureyshiyyu dha.
Ta’ullee garuu Aamir Binu Abdallaah kun, maqaan isaa kan cooraa fi kan ittiin hedduuu hordoftoota amantii Islaamaaa biratti beekkamuun “Abu Ubeeydaa Binu Jarraah.” jedhameeti. Abdallah ilma Umaris baredinaafi amala Abu-ubeeydaan ummata Qureyishii biratti qabu akkana jechuun faarseen “Namni sadi Qureyishi keessaa irra bareedoo fuulaa, irraa gaarii amala fi irraa qaanfatoo namaati. Yoo siin hasawan kan sitti hin kijiibne, yoo itti haasofte kan si hin kijibsiifneedha. Isaanis Abbaa Bakri, Usmaan binu Affaan fi Abu Ubeeydaadha.”
Akkaa Abdalla ilmi Umar nuuf odeessetti; tarree nama malaa’ikaan irraa qaanfattuu (Usmaan binu affaan) fi erga Anbiyootaati fi Rusultootaatti nama imaana qabaachuun, sadarkaa duraa qabate (Abbaabakri) wajjiin isa hiriirseen.
Abu Ubeeydaan erga Abaa Bakarii islaamahee booda guyya lama turee islaamawun, warroota dura mi’aa islaamummaa dhandhamanii bu’uura islaamaa tahan keessaa tokkodha.
Akkuma mi’aa islaamummaa ergamaa Rabbii s.a.w irraa dhandhamee, Qureyishotarahis hokkorsaa fi dararaa warroota duraa, kan akka Bilaal wajjin cinqii namni tokko erga gaafa islamummaan ife irraa, hanga guyyaa har’aattii hin dhandhamin dhandhamuun, dararaa guddinni isii Gaara uhuditti madaaltu itti obsuun, amantii islaamaa dhiiga isaanitin utubaa dhaaban.
Dararaan inni islaamummaa keessatti dararame, wanta herreegdon herreegu hin dandenne, tan sammuun namaa ni taha jettee hin eegne, tan yeroo dubbatan arrabatti ulfaattu, tan onnee namaa laalessitu dhandhamuun, qaamaa fi lubbuu isaa aarsaa godhe.
Kutaa 2ffaan itti fufa inshaallaah.....
Forwarded from Keyralumma
☞DHUGAA QABACHUUN ISINIRRA HAA JIRAATU
Rasuulli ﷺ akkana Jedhan:
“Dhugaa qabachuun
isinirra haa jiraatu, dhugaan gara waan gaariitti nama
qajeelcha, wanti gaariin immoo gara Jannataatti nama
qajeelcha, namni tokko eeggatee dhugaa dubbachuu
hin dhiisu hanga Rabbi biratti (siddiiq) abbaa dhugaa
jedhamee maqaan isaa barreeffamutti’’
⦅Bukharii fi Muslimtu Gabaase⦆
⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴
֍ՏᎻᎪᎡᎬ֍ՏᎻᎪᎡᎬ֍
⊱⊳⊱⊳𝖩♡𝖨Ν⊲⊰⊲
Rasuulli ﷺ akkana Jedhan:
“Dhugaa qabachuun
isinirra haa jiraatu, dhugaan gara waan gaariitti nama
qajeelcha, wanti gaariin immoo gara Jannataatti nama
qajeelcha, namni tokko eeggatee dhugaa dubbachuu
hin dhiisu hanga Rabbi biratti (siddiiq) abbaa dhugaa
jedhamee maqaan isaa barreeffamutti’’
⦅Bukharii fi Muslimtu Gabaase⦆
⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴⩴
֍ՏᎻᎪᎡᎬ֍ՏᎻᎪᎡᎬ֍
⊱⊳⊱⊳𝖩♡𝖨Ν⊲⊰⊲
Forwarded from 𝔅𝔞𝔯𝔟𝔞𝔞𝔡𝔞𝔞 ℌ𝔞𝔮𝔞𝔞 via @Feysal_bot
Assalamualyeekum Worahamtullaahi wobarakaatuhu
kabajamtootaa obboleewwan muslimaa hundi kan hundee ykn bu'uura amantaa ofii baruu barbaaddan kunoo nutis barnootawwan hundee islaamaa tahan karaa gabaabinaan qabannee isiniif dhihaanne jirra isinis carraa kanatti fayyadamuun mata-dureewwan gaditti isiniif tarreessine kanarra tuquun Kottaa gahee keessan bahadhaa isiniin jenna.
🚸Barnoota Aqiidaa 🚸
🚸Barnoota Toohidaa 🚸
🚸Barnoota seenaa/siiraa 🚸
🚸Barnoota waa'ee iimaana🚸
🚸Barnoota Toowbaa 🚸
kabajamtootaa obboleewwan muslimaa hundi kan hundee ykn bu'uura amantaa ofii baruu barbaaddan kunoo nutis barnootawwan hundee islaamaa tahan karaa gabaabinaan qabannee isiniif dhihaanne jirra isinis carraa kanatti fayyadamuun mata-dureewwan gaditti isiniif tarreessine kanarra tuquun Kottaa gahee keessan bahadhaa isiniin jenna.
🚸Barnoota Aqiidaa 🚸
🚸Barnoota Toohidaa 🚸
🚸Barnoota seenaa/siiraa 🚸
🚸Barnoota waa'ee iimaana🚸
🚸Barnoota Toowbaa 🚸
Forwarded from Deleted Account
Assalamualyeekum Worahamtullaahi wobarakaatuhu
kabajamtootaa hordoftootaa keenya mee barnoota diinal islaamirraa kam barachuu barbaaddu
👇kunoo kan barbaaddan keessaa filadhaatii kan filattan barrucharra tuquun haffeeramaa👇👇
kabajamtootaa hordoftootaa keenya mee barnoota diinal islaamirraa kam barachuu barbaaddu
👇kunoo kan barbaaddan keessaa filadhaatii kan filattan barrucharra tuquun haffeeramaa👇👇
Forwarded from GIBEMEDIA PROMOTION
Mee kana ittti yaadi.
1: Jireenyi ati jiraattu = bilisa
2: Mana Amantaa seenuun= bilasa
3: Jaalalti Rabbii = bilisa
4: Hafuura baafachuun= bilisa
5: Hafuura galfachuun: bilisa
A: sigaara xuuxuuf = ni kafalta
B: Alkooli Dhuguuf = ni kafalta
C: mana Dhichisaa(night club) seenuf= ni kafalta
D: Humna Aduunya ittin bulchitu argachuuf = ni kafalta
Mee Namoonni mana ibidda(jahanama) bitachuuf Maliif kafalti kaffalu? Irra debi'i itti yaadi.
1: Jireenyi ati jiraattu = bilisa
2: Mana Amantaa seenuun= bilasa
3: Jaalalti Rabbii = bilisa
4: Hafuura baafachuun= bilisa
5: Hafuura galfachuun: bilisa
A: sigaara xuuxuuf = ni kafalta
B: Alkooli Dhuguuf = ni kafalta
C: mana Dhichisaa(night club) seenuf= ni kafalta
D: Humna Aduunya ittin bulchitu argachuuf = ni kafalta
Mee Namoonni mana ibidda(jahanama) bitachuuf Maliif kafalti kaffalu? Irra debi'i itti yaadi.
Forwarded from 𝔅𝔞𝔯𝔟𝔞𝔞𝔡𝔞𝔞 ℌ𝔞𝔮𝔞𝔞 via @Feysal_bot
Assalamualyeekum Worahamtullaahi wobarakaatuhu
kabajamtootaa obboleewwan muslimaa hundi kan hundee ykn bu'uura amantaa ofii baruu barbaaddan kunoo nutis barnootawwan hundee islaamaa tahan karaa gabaabinaan qabannee isiniif dhihaanne jirra isinis carraa kanatti fayyadamuun mata-dureewwan gaditti isiniif tarreessine kanarra tuquun Kottaa gahee keessan bahadhaa isiniin jenna.
🚸Barnoota Aqiidaa 🚸
🚸Barnoota Toohidaa 🚸
🚸Barnoota seenaa/siiraa 🚸
🚸Barnoota waa'ee iimaana🚸
🚸Barnoota Toowbaa 🚸
kabajamtootaa obboleewwan muslimaa hundi kan hundee ykn bu'uura amantaa ofii baruu barbaaddan kunoo nutis barnootawwan hundee islaamaa tahan karaa gabaabinaan qabannee isiniif dhihaanne jirra isinis carraa kanatti fayyadamuun mata-dureewwan gaditti isiniif tarreessine kanarra tuquun Kottaa gahee keessan bahadhaa isiniin jenna.
🚸Barnoota Aqiidaa 🚸
🚸Barnoota Toohidaa 🚸
🚸Barnoota seenaa/siiraa 🚸
🚸Barnoota waa'ee iimaana🚸
🚸Barnoota Toowbaa 🚸